Oletko koskaan miettinyt, millaisen vaikutelman yrityksesi antaa työhaastattelussa? Työhaastattelu ei ole vain hakijan arviointia – se on hetki, jolloin hakija arvioi sinua työnantajana.
Hyvä osaaja ei enää etsi vain työpaikkaa, vaan arvioi samalla, onko yritys oikea paikka työskennellä.
Moni työnantaja valmistautuu haastatteluun perehtymällä hakijan ansioluetteloon. Hakemusasiakirjat ovat hyvä lähtökohta, mutta niiden rinnalla tarvitaan kokonaisuuden hahmottamista, hakijan soveltuvuuden arviointia ja ymmärrystä hänestä työntekijänä.
Hyvin valmisteltu työhaastattelu auttaa syventämään ymmärrystä hakijan osaamisesta, motivaatiosta ja soveltuvuudesta. Keskeistä on muodostaa selkeä käsitys hakijasta ja arvioida, vastaako se yrityksen tarpeita.
Parhaimmillaan työhaastattelu on suunnitelmallinen ja vuorovaikutteinen keskustelu, jossa selvitetään osaamisen lisäksi motivaatiota, yhteistyötaitoja ja sopivuutta. Samalla varmistetaan, että sekä työnantajalla että hakijalla on yhteinen käsitys tehtävästä, odotuksista ja yhteistyön edellytyksistä.
Työnantajalla on mahdollisuus vakuuttaa hakija siitä, miksi juuri heidän yrityksensä on hyvä paikka työskennellä.
Jokainen työhaastattelu rakentaa yrityksen työnantajamielikuvaa – hyvässä ja pahassa. Jos kokemus osoittautuu hakijalle negatiiviseksi, vaikutukset voivat ulottua yksittäistä rekrytointia pidemmälle.
Pohjatyöt on tehtävä huolellisesti, jotta tiedetään mitä ollaan etsimässä. Kun tehtävän osaamistarpeet ja toimenkuvan vastuualueet on määritelty, voidaan todeta hakukriteerien olevan kirkastettu ja edellytykset onnistuneelle rekrytoinnille ovat olemassa.
Hakemukseen ja CV perehtyminen on tärkeää, mutta yhtä olennaista on määritellä etukäteen, mitä haastattelussa halutaan selvittää. Valmistautuminen on työnantajalle yhtä tärkeää kuin hakijallekin.
Rekrytoinnissa on tärkeää ymmärtää, mitä tietoja hakijalta voi, saa ja kannattaa kysyä. Hyvin etenevä keskustelu luo avoimen ja rennon ilmapiirin, jossa molemmat osapuolet voivat esittää kysymyksiä ja arvioida yhteistyön edellytyksiä.
Tapaamisen ilmapiiri ja keskustelun eteneminen kertoo paljon yrityksen toimintatavoista ja siitä, onko tilanteeseen valmistauduttu ammattimaisesti. Haastattelulla on merkittävä vaikutus hakijakokemukseen. Se toimii samalla ikkunana, millainen työpaikka yritys mahdollisesti olisi.
Hakijaviestintä on osa onnistunutta rekrytointiprosessia. Tavoitteena on pitää hakijat ajan tasalla hakuprosessin etenemisestä ja varmistaa, että prosessi etenee läpinäkyvästi. Tällä on suora vaikutus yhteydenottojen määrään ja siihen, sitoutuvatko kandit hakuprosessiin.
Ammattimainen ja arvostava viestintä vahvistaa hakijakokemusta ja antaa selkeän kuvan rekrytointiprosessin etenemisestä.
Kirjoittanut:
Melissa Virtanen,
HR WorkForce Group Oy:n Toimitusjohtaja melissa@hrworkforce.fi